Katternö – yhteistyön historiaa

Oy Katternö Ab on syntynyt vuonna 1955 alkaneen yhteistyön tuloksena. Alueen energiantuottajat ja -toimittajat olivat riippuvaisia alueen ulkopuolella tuotetusta energiasta, ja niiden oli löydettävä taloudellisesti toteuttamiskelpoinen ratkaisu tulevaisuuden energiahuoltoon. Yksikään niistä ei olisi selvinnyt siitä yksin, mutta yhteistoiminnalla ja yhteensovittamalla pystyttiin luomaan hyviä ratkaisuja.

Paul Hallvar oli visionääri, joka toimi Pietarsaaren kaupunginjohtajana vuosina 1953–1960. Hän ajatteli pitkälle tulevaisuuteen, omaksui uusia ideoita ulkomailta, oli sosiaalisesti taitava ja sai paikalliset yhtiöt yhteistyöhön, vaikka niiden suhtautuminen toisiinsa ei aina ollut ollut kovinkaan ystävällismielistä. Hallvar näki tehtäväkseen yhteiskunnan rakentamisen, ja silloin oli aloitettava perustuksista: helpotettava alueelle kulkua rakentamalla teitä, satamia, lento- ja puhelinyhteyksiä sekä turvaamalla energiahuolto.

Joulukuussa 1955 vahvistettiin sopimus, jolla Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn paikalliset sähkölaitokset, Jakobstads Cellulosa Ab, Björkfors Kraftverk Ab, Esse Elektro-Kraft Ab ja Oy Herrfors Ab alkoivat yhteensovittaa sähköostojaan kantaverkosta. Niin syntyi yhteinen yritys Katternö transformatorstation Ab, myöhempi Oy Katternö Ab, joka sai nimensä sen kylän mukaan, jossa eri yhtiöiden johdot aivan kirjaimellisesti kytkettiin yhteen.

Yhteistyö on vuosien myötä syventynyt askel askeleelta. Vuonna 1963 Katternön kylässä otettiin käyttöön yhteinen muuntaja-asema. Vuonna 1975 Katternö-yhtiö siirtyi osakkaaksi Perhonjoki Osakeyhtiöön, joka oli perustettu Perhonjoen voimalatoiminnan laajentamista varten. Seuraavana vuonna Katternö hankki Oy Herrfors Ab:n, joka oli vuodesta 1921 hoitanut Ähtävänjoen voimaloita ja toimittanut sähköä sekä naapurustoon että Kokkolaan.

Seuraava suuri askel otettiin vuonna 1987, kun Katternö osti Albäck Ab:n, jonka juuret ulottuivat vuoteen 1914 ja joka omisti mm. kolme vesivoimalaa Ähtävänjoessa. Kaupalla Katternö laajensi sähkönjakelualuettaan Teerijärvelle, Oravaisiin ja Maksamaalle. Osana monimutkaisia omistusjärjestelyjä Korpelan Voima ja Vetelin sähkölaitos siirtyivät Oy Katternö Ab:n osakkaiksi.

Vuonna 1992 Katternö hankki osuuden Pohjolan Voimasta. Tällä kaupalla Katternö sai kiintiön Pohjolan Voiman sähköntuotannosta omakustannushintaan. Vuonna 1997 Oy Herrfors Ab osti Katternön toimialueen kattavan alueverkon.

Sähkömarkkinoiden sääntely purettiin vaiheittain 1990-luvulla, mikä monilla tahoilla johti rajuihin omistussuhteiden muutoksiin. Katternö hankki Ylivieskassa ja Alavieskassa toimivan Vieskan Energian vuonna 2001.

Oy Katternö Ab on vuosituhannen vaihteen jälkeen jatkanut energian omavaraisuusasteensa nostamista ennen kaikkea lisäämällä omistustaan eri tuotantolaitoksissa. Suurin yksittäinen hanke on Oy Alholmens Kraft Ab, maailman suurin biopolttoainekäyttöinen voimala, joka syntyi Katternön piirissä esitetystä ideasta vuonna 1994 ja otettiin käyttöön kesällä 2001. Tämä uraauurtava hanke toteutettiin yhteistyössä UPM Kymmenen, Pohjolan Voiman ja kahden ruotsalaisen voimalayhtiön, Skellefteå Kraftin ja Graningen, kanssa.

Vuonna 2005 Katternö laajensi alueverkkoaan ostamalla Fingridiltä Vöyrin pohjoispuolisen 110 kilovoltin linjan.

Vuonna 2006 Katternö teki aloitteen Kanteleeksi ristittyyn yhtymään ja osti Fortumilta Haapaveden turvevoimalan. Se on lajissaan maailman suurimpia.

Vuonna 2008 Katternö oli perustamassa Fennovoimaa, jonka tavoitteena on rakentaa Suomeen uusi ydinvoimala.

Katternön ensimmäinen osittain omistama tuulivoimala otettiin käyttöön Ykspihlajassa vuonna 2003. Sittemmin Katternö on liittynyt mm. Rajakiiriin, joka on rakentanut kahdeksan myllyn tuulivoimapuiston Tornioon vuonna 2010. Kunkin myllyn teho on 3,6 megawattia, ja ne ovat Suomen suurimmat.

Katternö-konsernin historiaa aina vuoteen 2005 on kuvattu yksityiskohtaisesti kirjassa Voimaa valjastamassa.