Herrfors ja Katternö-konserni ovat kahden viime vuosikymmenen aikana luoneet vähintään 460 työpaikkaa ja lisänneet yksityistä kulutusta vähintään 430 miljoonalla eurolla Pohjanmaalla, käy ilmi uudesta tieteellisestä tutkimuksesta.

Sähkömarkkinoiden vapautuminen ja sääntelyn poistaminen 1990-luvun puolivälissä tarjosi energia-alan toimijoille uusia mahdollisuuksia erilaisiin avauksiin ja liiketoiminnan luomiseen. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin voidaan todeta, että Herrfors on lähes katkeamattomalla kasvukaudella tuottanut suurta taloudellista ja yhteiskunnallista arvoa samalla, kun yhtiö on askel askeleelta toimittanut yhä enemmän ja yhä vihreämpää sähköä yhä paremmin säältä suojatussa sähköverkossa.

Tämän osoittaa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Seinäjoen yksikön tutkijoiden yhdessä Ålands statistik- och utredningsbyrån kanssa toteuttama tutkimus Katternö-konsernin toiminnan aluepoliittiset vaikutukset.

Herrfors on esimerkiksi pelkästään vuoden 2005 jälkeen kasvattanut toimialueensa BKT:ta 60–80 miljoonaa euroa vuositasolla. Herrfors on vuodesta 1995 lähtien osaltaan lisännyt yksityistä kulutusta Pohjanmaalla vähintään 430 miljoonalla eurolla. Alueelle on luotu vähintään 460 työpaikkaa. Pelkästään Herrfors on yksin tuonut vähintään 150 miljoonaa euroa verotuloja vuodesta 1995 lähtien, ja Herrforsin omistajat ovat nähneet yhtiön arvon moninkertaistuneen samana aikana.

Tutkimuksessa mainitaan myös epäsuoria vaikutuksia, esimerkiksi Katternö-piirin muut yhtiöt ovat saaneet käyttöönsä kustannustehokkaita toimintoja oman Katternö-yhteytensä puitteissa ja ovat Katternö-sateenvarjon alla olleet suojassa erilaisilta osto- ja fuusiopyrkimyksiltä.

Tutkimus, joka esiteltiin Herrforsin johtokunnalle 11. syyskuuta, perustuu muun muassa RegFinDyn-nimellä kulkevaan, Ruralia-instituutin kehittämään numeeriseen alueelliseen tasapainomalliin.

Tutkimuksesta on vastannut professori Hannu Törmä. Tutkijaryhmään ovat kuuluneet tutkimusjohtaja Jouko Kinnunen ja tilastotieteilijä Elin Sagulin Ålands statistik- och utredningsbyråsta sekä tutkimusassistentti Outi Hakala ja projektisuunnittelija Susanna Kujala Ruralia-instituutista.

Tutkimus julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi Ruralian julkaisusarjassa syyskuussa.

Ennakkoversion voi ladata tästä.

Tarkempia tietoja antaa Siv Granqvist, Herrforsin ja Katternön johdon sihteeri.

Bild 1 Ruralia web3

Kuvateksti:

Tutkimusassistentti Outi Hakala Ruralia-instituutista ja tutkimusjohtaja Jouko Kinnunen Ålands statistik- och utredningsbyråsta luovuttavat raportin Herrforsin hallituksen puheenjohtajalle Peter Boströmille.

(Kuva: Linda Tallroth-Paananen)